Artun todellisuus osa 4

"Esa"

Kärsivällisesti odotettuani Linda suvaitsi vihdoinkin herätä. Ennen kuin päättäisin mitä teen hänelle, halusin kysyä muutaman kysymyksen. Yllätyin Lindan kutsuessa minua Artuksi. Näköjään olin kumauttanut häntä hieman liian kovasti päähän. Kysyessäni oliko hän yllättynyt että olen hengissä, sanoja ei tarvittu, hänen ilmeensä kertoi odottamani vastauksen.

”Miksi sinä teet tämän? Arttu? Päästä mut vapaaks!” Linda huusi paniikki äänestä paistaen. ”Arttu ei sinua auta, hän tietää mikä sinä olet, ja mikä Saastamoinen oli. Saastamoinen, anteeksi, Dimidri on kloonini murhaaja. Tiedätkö, sinun henkesi on hiuskarvan varassa ja riippuu vastauksestasi seuraavaan kysymykseen; Mitä te venäläiset mafiosot oikein suunnittelette, kerro, kerro!” Kuulusteluni mursi Lindan täysin, itkua sopertaen hän vastasi. ”Kuuntele sinä tarvitset ammattiapua, mulla ei oo aavistustakaan mistä sä puhut. Johtuuko tää Esan kuolemasta? Mä en oo vihanen päästä mut vaan vapaaks.”

Ellen tietäisi kuinka viekkaita venäläiset mafiosot ovat, olisin voinut jopa tuntea jonkilaista empatiaa Lindaa kohtaan. ” Viimeinen mahdollisuus” sanoin jämäkästi, ”minuun on turha yrittää noita psykologisia temppuja, minä olen käynyt agenttikoulutuksen”. Linda ei kuitenkaan taipunut vaan jatkoi krokotiilin kyyneleidensä vuodattamista. ”Hyvä on sitten” Sanoin ja lähetin Lindan vasarallani Dimidrin tykö.